Lolitamekko päivässä pitää punkkarin loitolla

...ja kohta joku huomauttaa, että on punk-lolitoitakin.

Aloitin tänään tekemään suunnitteilla ollutta mekkoprojektia. Ensimmäinen lolita-mekko! Yhden lolita-hameen oon aiemmin tehnyt ja asusteita, mutta kokonaista mekkoa en oo vielä saanut aikaiseksi, vaikka on mulla yks keskeneräisenä. Työpaikaltani löysin kankaan, joka sytytti inspiraation heti ensisilmäyksellä (ja maksoin siitä vain 3€!)

En oo koskaan opiskellut vaatetuspuolella, mutta oon itseoppinut ompelija. Harrastushan tää vaan on. Isosisko on koulutukseltaan vaateartesaani ja aloittaessani cosplay-harrastusta, sain hältä paljon hyviä neuvoja. Opin siskolta mm. tukikankaan käytön, kaavoitusta, juhlamekkojen tekoa ja tukiluiden käytön. Kuten kuvassa näkyy, teen ensin tosi epämääräiset kaavat, jos kangasta on ylimääräistä. Teen kaavoille oikeat muodot vasta sen jälkeen, kun tukikankaat on silitetty kiinni ja mahdolliset vuorikankaan palat tehty valmiiksi. Omaan päärynän muodot, jolloin kaavojen muotoilut on tärkeitä, jotta asut istuu kunnolla.

Ehkä maailman söpöimpiä rusetteja (varsinkin ylempi)! Kankaan kuviointi toimii niissä täydellisesti.

Mekko alko monen työtunnin jälkeen olla kasassa.

Lopputulos oli juuri sitä, mitä olin suunnitellutkin ellei jopa parempi. Positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin onnistui vieläpä yhden päivän aikaansaannokseksi. Onnistuispa kaikki muutkin projektit näin nopeella vauhdilla. Koko päivää en kuitenkaan kankaiden ja ompelukoneen kanssa käyttänyt. Kävin lenkillä, kaupassa, siivosin, putsasin akvaarion, pelasin Stepmaniaa ja leivoin banaanikakkua.

Alareunaan tuli  Tampereen Ompelijanmaailmasta löytämääni ruusunauhaa. Sen sisällä menee jotain tosi ohutta rautalankaa, jolloin helmaa saa tarvittaessa hieman muotoiltua. Eipä se niin tarpeellista ole, mutta nätti yksityiskohta. Sitä tuli myös kaula-aukon reunalle.

Väsäsin myös nopeasti pantaan rusetin, että saan yhteensopivan asusteen mekon kanssa. Kangas on omasta mielestäni niin söpö, että haluan tehdä siitä kaikkea muutakin. Suunnitelmissa on tehdä ainakin bonnet. Joku nukeistakin vois haluta samanlaisen mekon.

Otan joskus myöhemmin kuvia mekosta päällä. Tänään en oo edustuskunnossa.

Ps. Otsikon punkkarilla viittaan itseeni, koska usein pukeudun punk-henkisesti.

Retroilua

Eilen työpaikalla alkoi retropäivät. Toisin sanoen teematilassa on nyt retrotavarat esillä ja myynnissä. Itse lelupuolella työskentelevänä hinnoittelin muutamia nukkeja sinne ja satunnaisia leluja. Sentään en homman kanssa yksin joutunut olemaan, kun leluosaston työpari ja retro-osaston vapaaehtoinen puolitti työtä.

Parhainta retropäivien alussa oli se, että alun kunniaks työntekijätkin sai pukeutua teeman mukaisesti. Totta kai ite halusin heti osallistua, koska teemanmukainen pukeutuminen on aina kivaa ja tekee työpäivästäkin heti erikoisentuntuisen. Omasta kaapista löytyi mekko, joka malliltaan vastasi 50-lukua. Meikki ja kampaus vastasi myös samaa vuosikymmentä, mutta joitain asusteita tuli parilta seuraavalta vuosikymmeneltä.

Tietysti työpaikalla kuului muistaa asussa siveellisyys eli ei liian paljastavaa kaula-aukkoa ja hihattomassa ei saisi olla. Tästä syystä mekon alla oli musta tuubitoppi ja harteilla pieni jakku. Menin myös heti aamulla repäsemään vahingossa omat sukkahousuni, jolloin sain työpaikalta uudet tilalle.

Löysin vanhasta korurasiasta oman äitini helmikaulakorun. Muistan, kun äiti meinas heittää sen ja toisen korun pois, mutta mä halusin välttämättä pitää ne itelläni. Kyllä kyseistä helmikaulakorua tuli kannettua eilen ylpeydellä kaulalla. Kuitenkin omalta arviolta 70-luvulta kyseinen koru. Pakko oli myös ottaa joku edesmenneen mummin rintaneuloista asukokonaisuuteen mukaan. Punainen perhonen sopi hyvin pannan, huulipunan ja hiustenvärin kanssa yhteen.

Vielä eilisaamuna en tienny, miltä 50-luvulla muodissa ollut banaaninuttura näyttää, jolloin selasin googlesta kuvia kyseisestä kampauksesta ja sen tekovaiheista. Lopputulos oli miellyttävä ja sain tekokukilla peitettyä hieman rönsyileviä kohtia. Eniten kampauksessa pidin siitä, että se toi kaikki hiuksissa olevat värit järkevällä tavalla esille. Yleensä tästä steenkaaripäästä ei näe keltaista ja vihreää, jotka jää muiden peittoon.

Asukokonaisuudesta sai kuulla kehuja työkavereilta ja asiakkailta. Muutama muukin työkaveri oli pukeutunu teeman mukaisesti. Löytyi mm. 40-luvun herrasmies ja 70-luvun hippityttö. Yhteiskuvia en uskalla täällä jakaa, koska kaikki ei halua niitä julkiseksi. Oli kuitenkin hauska päivä, joka toi kivaa vaihtelua arkeen.

Doll-making and brgrs

Käytiin testaamassa kaverien kanssa Tampereelle avattu Friends and brgrs!

Hampurilainen oli tosi herkullinen! Pihvit oli ihanan meheviä, sämpylä ei ollut lainkaan kuivaa (kuten Heses ja Mäkis) ja se oli pehmeä syödä. Hammasrautojen saannin jälkeen oon joutunut välttään kaikkea liian kovaa syötävää, niin nyt sain syödä huoletta ilman kipua. Ranskalaisiin jouduin pettymään. Olisin toivonut enemmän rapeutta. Oli myös melko mauttomat.

Itse ravintola oli avara ja viihtyisä. Keittiö oli asiakkaiden nähtävissä, Hintataso ei ollut halvimmasta päästä, sillä ateriat oli alkaen 11€. Oli silti sen arvoista. 9/10, kävisin uudelleen.

Olin ihan haltioissani, kun sain tänään postista viimein paketin, jota olin innolla odottanut. Nukkejen tuunaukseen ja tekemiseen tarvittavaa kamaa; 5 valmiiks ommeltua, kiharaa kuitunauhaa, 3 peruukkipohjaa ja 10 eriväristä pätkää ripsiä. Menin avaamaan turkoosin kuitupussin, niin se räjähti käsiin. Hyvin pieniks pakattu, mutta todellisuudes sisältää paljon tavaraa. Inspiraationi on valloillaan~!

Saan laittaa osalle posliininukeista uudet ripset, kun ne tuppaa helposti irtoamaan ja hukkumaan. Näin on käynyt jopa postin kautta tulleille nukeille, että matkan aikana ripset irronneet. Värikkäimmät ripset tulee vähä radikaaleimmille tapauksille. Haluan tehdä myös fantasia-aiheisia nukkeja. Ideoita on paljon, mutta aikaa liian vähän.

Oon tekemässä työkaverille nukkea, jonka hän haluaa antaa nukeista pitävälle äidillensä. Sain tänään vihdoin maalattua pään ja kädet. Olisin muuten tehnyt jo meikitkin valmiiks, mutta siveltimet on hukassa. Tästä tulee aika perinteinen nukke, koska vanhalle ihmiselle menossa. Täytyy pyytää huomenna töissä työkaveria valitsemaan, minkä väriset hiukset haluaa nukelle, kun tänään tulleissa vaihtoehdoissa on ainakin tummanruskea ja vaaleanruskea osittain valkeilla latvoilla. Huomenna alkaa sitten peruukin teko.

Alkusepitystä

Tänään tuli sit vihdoin aloitettua blogi, jonka oon luvannu jo ajat sitten aloittaa (ajankohta piti olla jo heti tammikuussa, mutta lykkäsin asiaa pitkään). Tosiaan aika päiväkirja-tyylinen blogi tulee oleen kyseessä, että ihan perus elämään liittyvää. Cosplay-blogihan mulla on erikseen, mutta sitäkään jaksanu aikoinaan kuin kahen julkasun verran ylläpitää, mutta ehkä sitäkin tässä oheessa aion elvyttää.

Oon 21v tamperelainen. Työskentelen konttityöntekijänä Spr:llä. Harrastuksiin kuuluu cosplay, kirjoittaminen, nuket, tuunaus ja kaikenlainen muu väkertely.

En oo ikinä kunnolla ymmärtänyt "päiväkirja-blogeja", koska miksi kukaan haluaisi avata elämäänsä koko maailman luettavaksi. Tässä syy, minkä takia itse kokeilen nyt tätä ainakin tämän vuoden loppuun asti. Jos jotain ei täysin ymmärrä, sitä kannattaa kokeilla? Ainakin muutamalta blogaajalta kuullut tämän ehkä auttavan ymmärtämään "päiväkirja-blogaamista". Haaste tämä ainakin tulee sisäänpäin kääntyneeltä ihmiseltä olemaan.

Eikä tässä vielä kaikki... Enemmänki posliininukkeja löytyy eikä tietenkään 3 isoa neitiä mahdu vitriiniin.

Tämä blogi tulee pitämään sisällään paljon nukkeja ja todennäköisesti selfieitä milloin minkäkin värisistä hiuksista (aikalailla kuukauden välein oon vaihtanut hiusväriä). Tykkään myös leikkiä meikeillä ja kokeilla erilaisia pukeutumistyylejä.

Mistral & Lucas (hartsinuket)